Materialbank

Biopaths to Carbon Neutrality provides a review of central EU-level documents concerning the bioeconomy focusing on carbon and climate issues. Other reviews were used to support the analysis.

Short version of the document is also available in here: https://www.biotalous.fi/wp-content/uploads/2018/01/Biopaths-SHORT-20171215.pdf (PDF)

Rahoituslähdetietokantaan on koottu suomalaisia ja EU-tason rahoituslähteitä. Tietokannan tarkoituksena on palvella biotalouden osapuolia mahdollisimman kattavasti.

Kansallinen biotalousstrategia ja hallituksen cleantechstrategia julkaistiin toukokuussa 2014. Strategioiden päivitystä tukemaan toteutettiin valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (CLEANBIO). Sen tavoitteena oli tunnistaa strategioiden toimenpiteillä tähän mennessä saavutettu kehitys ja tarkastella sitä, ovatko strategioiden toimenpiteet oikein kohdistettuja vastaten biotalous- ja cleantech-markkinoiden jatkuvasti muuttuvan kentän tarpeisiin sekä tuottaa kehitysehdotuksia toimenpiteisiin.

Tuoreimmat tilastotiedot Suomen biotalouden kehityksestä. Biotalouden kehitystä toimialoittain seurataan seuraavilla mittareilla: tuotos, arvonlisäys, investoinnit, työllisten määrä ja vienti. Päälähteenä käytetään Tilastokeskuksen laatimaa kansantalouden tilinpitoa. Lisäksi tilasto- ja infografiikkaa.

Biotalousstrategian logot kielillä suomi, ruotsi ja englanti.

Biotalousstrategian toimeenpanon 1. vuosi

Biotekniikan neuvottelukunta on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Biosanasto on aakkosellinen hakemisto biotekniikkaan liittyvistä sanoista ja termeistä, adeniineista yksilöllistettyyn terveydenhuoltoon.

Digitaalinen murros ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen muuttavat parhaillaan talouden toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti. Digitalisaatiosta vauhtia biotalouteen -tiekarttatyö tarkastelee, kuinka siirtymä älykkääseen biomassavirtojen ja aineettomien ekosysteemipalvelujen hyödyntämiseen voi tapahtua niin, että se samalla edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luo uusia elinkeinomahdollisuuksia maa- ja metsätalouden alkutuotantoon ja jatkojalostukseen.

Publications library

A sustainable Bioeconomy for Europe: strengthening the connection between economy, society and the environment
Updated Bioeconomy Strategy (2018)

Related documents: Bioeconomy action line, Factsheet, Infographic, Booklet, Bioeconomy Strategy

Puhdas maapallo kaikille -strategiassa esitetään Euroopan keinot ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä: investoidaan realistisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, yhdenmukaistetaan toimia teollisuus-, rahoitus- ja tutkimuspolitiikan kaltaisilla avainaloilla ja turvataan sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Katso erityisesti: Taloudellista siirtymää käsittelevä tietosivu

Lataa myös: A Clean Planet for all A European strategic long-term vision for a prosperous, modern, competitive and climate neutral economy (pdf)

POHDINTA-ASIAKIRJA
REFLECTION PAPER
DISKUSSIONSUNDERLAG

Saatavilla suomeksi, yhteensä 22 kieliversiota.

Finland Toolbox holds materials about a wide array of topics in a number of different formats, ranging from brochures and presentations to videos and infographics. You’ll find information in more than 20 languages.

You can filter the materials by tag (e.g. #bioeconomy), keyword or language.

Based on FOREST EUROPE Criteria and Indicators of Sustainable Forest Management:

• Forest resources
• Productive functions
• Health and vitality
• Biological diversity
• Protective forests
• Socio-economic functions

Recommendations for the Finnish forest-based bioeconomy R&D by the Finnish National Support Group to the Forest-based Sector Technology Platform.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2018. Selvitys alan vaikuttavuudesta ja kasvunäkymistä.

Biotalous-kappaleessa fotoniikka-teemaa käsitellään seuraavista näkökulmista: Metsästä portille, Metsäkoneet, Metsä portilta tuotteeksi, Kasvit (biofotoniikka), Ruoka

Winland-tutkimushanke tarkasteli Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta vuosina 2016-2019. Hankkeen sivuilta löytyvät mm. Winlandin toimenpidesuositukset eli Policy Briefit, selvitykset, raportit ja esitelmät sekä tieteelliset julkaisut.

1. Kasvinjalostuksen uudet menetelmät, 2. Synteettinen biologia ja mikro-organismien suunnittelu – Elävät solutehtaat kiertotalouden mahdollistajana, 3. Synteettinen biologia ja materiaalit, 4. Lääketieteellinen geenitekniikka -pohdintoja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, 5. Geenitekniikka ja solumaatalous, 6. Solar Foods Oy:n kehittämä elintarvikeraaka-aineen tuotantoteknologia, 7. Bioetiikan näkökulma: Geeniteknologiavaltuutettu varmistaisi kansalaisten edun

The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development, is the first Global Sustainable Development Report prepared by the Independent Group of Scientists appointed by the United Nations Secretary-General.

Målsättningen med Finlands nationella bioekonomiska strategi är att genom bioekonomisk affärsverksamhet samt produkter och tjänster med högt mervärde skapa ny ekonomisk tillväxt och nya arbetsplatser och samtidigt säkra förutsättningarna för funktionaliteten av naturens ekosystem. Den ledande tanken i strategin är att det i Finland utarbetas konkurrenskraftiga och hållbara bioekonomiska lösningar på globala problem och att det skapas nya affärsverksamheter för både de inhemska och de utländska marknaderna som skapar välfärd för hela Finland.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa on hallitusohjelman strategisten kokonaisuuksien keskeiset poikkihallinnolliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä vastuutus ja aikataulut. Jäsennys:
Kestävä talous.
Hiilineutraalius ja luonnon monimuotoisuus.
Suomi kokoaan suurempi maailmalla.
Turvallinen oikeusvaltio.
Elinvoimaisuus.
Luottamus ja tasa-arvoiset työmarkkinat.
Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.

Loppuraportti hallituksen kärkihankkeesta: Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön II, 3/2016-6/2019

Hankehaavi on luonnonvara-alan tutkimushankekuvausten verkkohakemisto.

Hankehaavissa ovat mukana Ruokavirasto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus Luke, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI), Suomen ympäristökeskus SYKE sekä Helsingin yliopiston (HY) Viikin kampuksen tiedekunnat, Ruralia-instituutti ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomuksella seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toteutumista.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut viime vuosina useita ilmastonmuutosta käsitteleviä raportteja. Suomessa tutkimuslaitokset ja ympäristöministeriö ovat tehneet näiden raporttien tulosten pohjalta infografiikoita. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee arviointiraportteja (Assesment Report), joissa on koottuna tietoa ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta, vaikutuksista, sopeutumisesta ja hillitsemisestä. Lisäksi erikoisraportit (Special Report) täydentävät ja syventävät yksittäisiä aiheita.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maankäyttöä koskevan Climate Change and Land -erikoisraportin 8.8.2019. Raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat tuottaneet raportin viesteistä suomenkielistä infografiikkaa. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 sisältää linjaukset energia- ja ilmastopolitiikalle ja ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Hallitus hyväksyi strategian marraskuussa 2016.

Päivitetty Kansallinen metsästrategia 2025 tähtää kokonaishyvinvoinnin kasvattamiseen.

Biotalouden esittelydiat

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Vuonna 2017 päivitetyn materiaalitehokkuusohjelman tavoitteena on edistää kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Tavoite tarkoittaa yritysten materiaalitehokkuuden edistämistä niin, että materiaalien käyttöä optimoidaan ja vähennetään siten, että haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät, toimintatavat ovat vastuullisia ja yritysten kilpailukyky kehittyy myönteisesti.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kärkihankkeita toteutettiin laaja-alaisessa yhteistyössä. Uusien kumppanuuksien lisäksi kärkihankkeet ovat vahvistaneet myös liiketoimintamallien syntymistä. Kärkihankkeet ovat luoneet vahvan perustan suomalaiselle biotaloudelle, jonka kehittämiseksi tarvitaan toimenpiteitä myös seuraavalla hallituskaudella. Julkaisu kokoaa yhteen maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeiden saavutuksia.

Kestävän kehityksen tavoitteiden logot ja ikonit ovat vapaasti ladattavissa viestintäkäyttöön.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2015. Toimintaohjelman aikajänne on 2016–2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Agenda2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.

Sivustolla esitellään mm. Agenda2030 -tavoitteet alatavoitteineen, sekä Suomen raportointia tavoitteiden toimeenpanosta. Katso myös Agenda2030 epävirallinen suomennos.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista. Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista seurataan laajalla SDG-indikaattoreiden joukolla (Sustainable Development Indicators). Kukin maa on sitoutunut tuottamaan kansalliset tiedot omalta osaltaan näistä globaaleista YK-indikaattoreista. Suomessa Tilastokeskus vastaa indikaattoritietojen kansallisesta keruusta, päivittämisestä ja julkaisusta.

Tämä opas esittelee kierrätyslannoitevalmisteiden käytön ja suunnittelun perusperiaatteita. Se johdattelee lukijan kirjoitushetkellä (toukokuu/2019) vallitsevan lainsäädännön ja valmistevalikoiman äärelle ja lisäksi sen loppuun on kerätty listaus syventävistä oppaista ja opetusvideoista aiheen tiimoilta. Sen tavoitteena on parantaa maatalouden kierrätyskäytäntöjen tunnettavuutta sekä viljelijöiden että lannoitevalmistajien keskuudessa.

Suomen kiertotalouden tiekartta kuvaa, millä konkreettisilla toimilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta. Tiekartassa nostetaan esille parhaita käytäntöjä ja pilotteja, jotka ovat helposti monistettavissa ja tarjoavat lisäarvoa kansallisesti.

Tiekartta on ladattavissa Sitran sivuilta. Raportin lisäksi sivuilla on saatavilla mm. tiekarttaan liittyvä esite ja infografiikka.

Eri maiden biotalousstrategioita ja -ohjelmia.

Katso myös: Suomen aineistot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Suunnitelmassa asetetaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja määritellään, millä toimilla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen sekä yhdenmukaisuus pitkän aikavälin ilmastotavoitteen kanssa.

Ohjeistus antaa taustatiedot siitä, mitä Suomessa jo tehdään kestävän ruokakulttuurin eteen niin politiikassa kuin elintarviketuotannossa. Ohjeistuksen tärkein tavoite on tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten tilaisuuksien järjestäjät voivat tehdä valintoja kestävän ruokakulttuurin puolesta.

Varsinais-Suomessa halutaan edistää kestävää vesiin liittyvää biotaloutta vahvistamalla alihyödynnettyjen kalakantojen sekä maatalouden sivuvirtojen käyttöä. Lisäksi on tärkeää selventää kalankasvatuksen ympäristöluvituksen pelisääntöjä ja tuotannon kasvun edellytyksiä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ennakointiraportti 2010

Tämän vaalikauden tulevaisuusselonteko käsittelee ilmastonmuutosta. Tulevaisuusvaliokunta päätti toimikautensa alussa käynnistää pitkäjänteisen ja määrätietoisen työskentelyn selonteon aihepiiristä valiten ensimmäisiksi kohteiksi pelkistäen metsän, veden ja ruuan. Selvitystyö laajeni ja syveni työn edetessä kohti biopolitiikan tulevaisuuden näkymiä. Monet viimeaikaiset maa-, metsä- ja elintarviketaloutta koskevat tarkastelut ovat jääneet joko kansallisiksi tai EU:ta koskeviksi. Tässä työssä olemme tietoisesti pyrkineet avaamaan globaalia näkökulmaa.

Tämä ohje on tarkoitettu avuksi ja hyödyksi kaikille keruualueiden luomusertifiointia suunnitteleville ja muille luomukeruutuotannosta kiinnostuneille. Ohje on laadittu osana Luomumpi Varsinais-Suomi -hanketta ja sen ensimmäinen versio on julkaistu tammikuussa 2019. Ohje perustuu Ruokaviraston (ent. Evira) ohjeisiin koskien luomukeruutuotantoa ja sitä on täydennetty muista lähteistä saaduilla lisätiedoilla. Varmista tietojen ajantasaisuus ja tapauskohtaiset tulkinnat esimerkiksi Ruokavirastosta tai alueesi ELY-keskuksesta.

Visio 2030
Vastuullinen bio- ja kiertotalous on maamme
kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta.

Toiminta-ajatus
Uudistuvan ja kestävän ruoka- ja
luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä
luotettavien tietovarantojen tuottaja.

Ruokakasvatuksen työkalu Maistuva koulu -internetsivusto on tarkoitettu alakoulun opetuksen tueksi. Sivustolta löytyvät yhteen koottuina ja selkeästi luokiteltuina ruokakasvatukseen sopivat materiaalit ja ideat oppitunneille sekä kouluruokailun kehittämiseen. Lisäksi on tarjolla opettajille puolen veso-päivän pituinen maksuton nettikoulutuspaketti ruokakasvatuksesta.

Tässä oppaassa esitellään kolme menetelmää kiertotalouden opettamiseen. Menetelmät voi ottaa käyttöön kuka tahansa opiskelijoiden kanssa työskentelevä taustasta riippumatta. Menetelmiä yhdistää monialaisuus, projektimaisuus ja työelämälähtöisyys. Menetelmät on kehitetty korkeakouluille, mutta niitä voi käyttää myös toisen asteen koulutuksessa.

Infokuvia/diaesitys

Puuta kasvaa enemmän kuin hakataan
Puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut viimeiset 50 vuotta
Metsiä käsitellään erilaisilla menetelmillä
Uudistushakkuun jälkeen turvataan uuden metsän syntyminen
Metsätuhoihin varautuminen on entistä tärkeämpää
Terve ja kasvukykyinen metsä kestää paremmin tuhoja
Metsänuudistaminen jalostetulla siemenellä kannattaa
Suomessa metsävarat tunnetaan hyvin

Metsäteollisuus ry:n sivuille on koottu tilastoja esimerkiksi puutuotteista ja rakentamisesta, energiasta ja logistiikasta sekä massa- ja paperiteollisuudesta.

Tilastot löytyvät Powerpoint-dioina kunkin aihepiirin alta.

Metsätilinpito on tilastokokonaisuus, jossa käyttö- ja massataseen avulla kuvataan puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä, käyttöä teollisuudessa ja energian tuotannossa sekä puuaineksen virtoja raaka-aineista tuotteiksi. Metsätilinpito perustuu pääosin Luken tuottamiin virallisiin metsätilastoihin.

Näkökulma ympäristöpolitiikkaan – SYKE Policy Brief – 18.7.2016

Infokuvia/diaesitys:
Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Kasvavat metsät ovat tehokas hiilinielu
Puustoon, maaperään ja puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrä arvioidaan vuosittain
Suomen nettonielu vaihtelee vuosittain hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena
Metsät sitovat puolet Suomen vuotuisista KHK-päästöistä

Infokuvia/diaesitys:

Metsä on lajirikas elinympäristö
Metsien monimuotoisuutta suojellaan useilla tavoilla
Luonnonhoito turvaa talousmetsien luonnon monimuotoisuutta
METSO-ohjelma on tärkeä metsien luontoarvojen parantamisen väline
Suomessa on suojeltu 12 prosenttia metsistä
Metsälajien uhanalaistumiskehitys ei ole vielä pysähtynyt
Lahopuu rikastuttaa metsiä
Suomessa on painotettu tiukkaa suojelua

Infokuvia/diaesitys:

Metsäteollisuuden tuotanto (5 diaa)
Metsien kasvu ja puuston määrä (2 diaa)
Puun käyttö (7 diaa)
Metsien omistus ja kantorahatulot (2 diaa)
Virkistys, matkailu ja luonnontuotteet (6 diaa)

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset.

Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

See also: The futures review of the Ministry of Agriculture and Forestry 2018: Competitive advantage from clean food and responsible bioeconomy and circular economy 

Mitä biotalouden kärkihankkeet tarkoittavat yritysten kannalta? Jussi Mannisen, TEM, esitys Biotalouden Roadshowssa 5.-21.4.2016

Forest resource related information services and international and national customer services, as well as consulting services related to forest inventory systems, have increased during recent years. Depending on the needs of the customer, statistics, thematic maps and expert analysis are tailored for different topics and geographic regions. Our Finnish forest monitoring expertise have in recent years been utilised in our projects in Nepal, Vietnam, Cambodia, Mongolia, Kenya, and Tanzania. Currently, we are providing forest monitoring training for Myanmar forestry experts.

The Finnish NFI team is part of the European National Forest Inventory Network (ENFIN). Within this network, we are coordinating a large H2020 research project DIABOLO, with 35 partners from 25 European countries/National Forest Inventories.

What Science Can Tell Us -series

Nordic Road Map for Blue Bioeconomy – A Finnish priority project for 2016‐2018 within the Nordic Council of Ministers

The Nordic Blue Bioeconomy means value creation based on sustainable and smart use of renewable marine and freshwater resources.
The main drivers and features of Nordic Blue Bioeconomy are market orientation, enhanced sustainability, research and innovation, resource efficiency and cross‐sectoral thinking.

OECD SCIENCE, TECHNOLOGY AND INDUSTRY POLICY PAPERS | First the bioeconomy and then circular economy have gained political traction during the second decade of this century. There are synergies to be exploited, but also potential misalignments. The movement of bioeconomy toward the use of wastes, co-products and residue sources resonates well with circular economy principles of making the most efficient of uses of natural resources, as does as transition in focus from virgin to secondary materials in production. However, poorly aligned waste characterisation as well as biomass competition reflect both theoretical and practical conflicts between industrial and environmental policy.

Tässä oppaassa käsitellään kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa lähtien raaka-aineista ja prosessointitekniikoista aina toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja tuotteiden markkinointiin asti. Oppaan tavoitteena on ohjata kierrätyslannoitteiden tuottajat löytämään toiminnassa tarvittava tieto oikeista paikoista.

Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä.

Kaikki tieto, jonka yhtenä ominaisuutena on sijainti, on paikkatietoa. Paikkatietopoliittinen selonteko linjaa, minkälaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan sekä miten niiden tuottamista, hallintaa ja jakelua kehitetään ja miten niiden käyttöä edistetään. Selonteon visio on: Suomessa on maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi. Selonteon tavoitteena on velvoittaa kaikki julkishallinnon toimijat huolehtimaan paikkatietojen yhteiskäyttöisyydestä ja saatavuudesta siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaasti julkisen hallinnon ja yritysten hyödynnettävissä. Samalla tulee varmistaa tietoturvallisuuden korkea taso ja henkilötietojen suojan toteutuminen.

Pienvedet – eli purot, norot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet – ovat tärkeä osa luonnon vesitaloutta ja monimuotoisuutta. Vuonna 2011 uudistettu vesilaki korostaa pienvesien suojelun tarvetta. Sekä luonnontilaisten että luonnontilaisen kaltaisten pienvesiluontotyyppien tilan heikentäminen on kiellettyä. Oppaassa esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä.

Biotalous on tärkeää Pohjoismaiden kansantalouksille ja varsinkin maaseudun kehittämiselle. Ohjelman tavoitteena on luoda uusia teollisuudenaloja ja arvoketjuja sekä tarjota helpotusta ja opastusta muutokseen, jossa biopohjaiset teollisuudenalat kehittyvät teknisesti edistyksellisiksi aloiksi. Lisäksi pyritään optimoimaan biomassan tuotantoa ja siihen perustuvaa arvonmuodostusta. Pohjoismaisen biotalouden visio perustuu neljään pilariin: kilpailukykyiset biopohjaiset alat, kestävä luonnonvarojen hoito, sietokykyiset ja monimuotoiset ekosysteemit ja osallistava talouskehitys.

Punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia. Tarkastelluista 22 418 lajista 2 667 eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi.

Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa.

Puurakentamisen kuvapankki

Puuinfo.fi on verkkopalvelu, josta löytyy tietoa ja ohjeita puun käytöstä, tuotteista, ratkaisuista ja niiden toimittajista. Puuinfon sivuilta löytyvät esimerkiksi ohjeet erilaiseen puurakentamiseen. Palvelu on käyttäjilleen maksuton ja se tavoittaa sekä rakennusalan ammattilaiset että kuluttajat.

Kansainväliset sivustot woodproducts.fi ja woodarchitecture.fi  ovat näyteikkunoita suomalaisille puutuotteille, puuarkkitehtuurille ja puun käytölle.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimassa olevan lainsäädäntömme sääntelykapeikkoja, jotka pidättelevät puurakentamista, ja joita purkamalla puurakentamiselle luotaisiin edellytyksiä yleistyä.

Puutuoteteollisuuden hankeportaali on hyödyllinen työkalu alan teollisuudelle, tutkimuslaitoksille ja rahoittajille. Hankeportaalin tavoitteena on mm. ohjata teollisuus tutkimustiedon pariin, helpottaa uusien tutkimushankkeiden aloittamista sekä lisätä alan teollisuuden ja tutkijoiden sekä rahoittajien yhteistyötä.

VTT:n toteuttaman selvityksen tavoitteena oli suorittaa arvio suomalaisen rakennuskantaan sitoutuneen hiilen varastosta ja eri rakennustapojen vaikutuksesta hiilivaraston kehittymiseen. Arvion lähtökohtana oli lisäksi, että substituutiovaikutuksena otetaan huomioon päästöjen vähentäminen korvattaessa betonirakenneratkaisuja samat toimitusvaatimukset täyttävillä puurakennejärjestelmillä.

This document provides recommendations on how to mainstream the bioeconomy through RDPs (Rural Development Programmes) and complementary instruments, and recommendations for future CAP Strategic Plans.

Suosituksia EU:n rahoittamien maaseutuohjelmien suunnitelmallisesta käytöstä maaseudun biotalousaloitteiden ja arvoketjujen tukemiseksi.

1. Sustainable development to better people’s livelihood: Europe’s competitive
advantages
2. EU and global challenges to tackle
3. Moving towards a sustainable Europe by 2030
4. The EU as a global trail blazer in sustainable development
5. Scenarios for the future

This portal forms part of the work of the ENRD Thematic Group on ‘Mainstreaming the Bioeconomy’ and focuses on the challenges and opportunities for bioeconomy in rural areas.

Portaalissa on tietokanta, jonne kootaan maaseudun kehittämistyössä käytettyjä aineistoja sekä esimerkkejä hankkeista EU:n eri alueilla.

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö organisoivat ja rahoittivat 2017–2018 Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet ja toimintamallit selvityshankkeen. Hankkeen tavoitteena oli etsiä, analysoida ja nostaa esiin Suomen ja valittujen ulkomaiden saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun toteutettuja tai suunnittelun kohteena olevia parhaita tuotteita sekä liiketoiminnan, tuotekehityksen, markkinoinnin ja yhteistyön toimintatapoja yritystasolla.

Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä – Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025  tavoitteena on nostaa esiin sinisen biotalouden eli veteen ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintojen kasvupotentiaali sekä luoda strateginen viitekehys kestävän kasvun mahdollistamiseksi.

Kehittämissuunnitelma on laadittu maa‐ ja metsätalousministeriön johdolla. Laadintaan ovat osallistuneet Luke, SYKE, VTT, ELY‐keskukset, ympäristöministeriö ja työ‐ ja elinkeinoministeriö.

Tässä tiekartassa määritetään Suomen vesivastuullisuuden kansallinen tavoitetila 2030, luodaan katsaus vesivastuullisuuden taustaan ja nykytilaan, ja tunnistetaan tiekartan toimeenpanolle neljä keskeistä kulmakiveä sekä etenemispolut. Tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat maailman vesivastuullisimpia vuonna 2030. Yritysten tueksi suomalaiset tutkimuslaitokset, ministeriöt ja WWF Suomi ovat perustaneet vesivastuusitoumuksen, jota yritykset voivat hyödyntää omassa vastuullisuustyössään.

Tutkimuksessa selvitettiin biokaasualan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kevään ja kesän 2017 aikana haastateltiin 15 biokaasualan toimijaa. Tavoitteena oli koota yhteen näkemyksiä biokaasualan nykytilanteesta sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista, viedä kentän viestiä eteenpäin päättäjille sekä myös tuoda yksittäisten toimijoiden tietoon laajempaa näkemystä alalta.

Julkaisussa esitellään Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi. Suomen lajimäärän arvioidaan nykyään olevan vähintään 48 000. Riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin oli 22 418 lajista tai alemmasta taksonista, mikä on noin 47 % lajistosta. Uhanalaisiksi arvioitiin 2 668 lajia tai alempaa taksonia eli noin 11,9 % arvioiduista lajeista. Arviointi tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden ja kriteerien mukaan. Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä esittää 13 toimenpide-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon, tutkimuksen ja seurannan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi.

Sivustolta löytyvät Suomen Metsäyhdistyksen infograafit metsien kestävästä käytöstä.

Raportissa ennakoidaan, mitkä teknologia-alueet tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme voimakkaimmin. Raporttia voi käyttää hakuteoksena. Aiheita ovat esimerkiksi Materiaaliteknologia sekä Bioteknologia ja farmakologia. Katso myös verkkosivustona: Tulevaisuuspankki.fi

The objective of the Finnish Bioeconomy Strategy is to generate new economic growth and new jobs from an increase in the bioeconomy business and from high added value products and services while securing the operating conditions for the nature’s ecosystems. The leading idea of the strategy is that competitive and sustainable bioeconomy solutions for global problems will be created in Finland, and that new business will be generated both in the Finnish and international market, thus boosting the welfare of the whole of Finland.

This report presents an overview of existing bioeconomy strategies, policies or related initiatives and indicators to monitor and assess these at EU Member States level, and the importance of existing bioeconomy sectors at national level. Furthermore, it presents the existing or needed most suitable bioeconomy key indicators and related indicators, and their respective data availability, for assessing and monitoring the progress of a bioeconomy at national level.

The main objective of this report is to review and synthesize existing updated information about forest bio-economy research in different EU member states, including (1) mapping the most relevant research capacities and topics where activities are already ongoing at regional/national, transnational and European level using existing data, and (2) analyzing gaps and draw conclusions about overlapping and missing activities, and trends and shifts in research focus.

The study is carried out by European Forest Institute on the behest of SCAR SWG FOREST (Strategic Working Group on forests and forestry research and innovation).

Sales leads and business opportunities collected by Team Finland. You can filter the results e.g. by ”Bioeconomy”.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan teollisen bioteknologian osaaminen tulisi ottaa huomioon kansallisen biotalousstrategian toteutuksessa. Selvityksessä esitellään Suomen teollisen bioteknologian kasvupolut ja konkreettisia toimenpiteitä yhdeksällä eri osa-alueella vuoteen 2030 saakka.

Selvityksen on tehnyt Pöyry Management Consulting Oy. Työn rahoittamiseen osallistuivat myös Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Suomen Bioteollisuus ry. Työ toteutettiin yhdessä liki 40 suomalaisen teollisen biotekniikan asiantuntijan kanssa.

ThisisFINLAND forms an attractive window on Finland for everyone interested in the country, its culture and its people. ThisisFINLAND covers anything related to Finland and Finnish society.

This link leads to materials sorted by search word ”bioeconomy”.

Tiekartta kertoo suomalaisille toimijoille, miten ne voivat konkreettisesti vastata SDG-tavoitteiden rahoittamisen taustalla oleviin haasteisiin. Samalla nostetaan esiin uudenlaisen sijoitustoiminnan tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia työpaikkojen, investointien ja osaamisen muodossa.

Luonnonvarakeskus Luken tilastopalvelu, joka perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon. Tilastotietokantaan on otettu mukaan myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on tilattavissa myös sähköpostiin: https://stat.luke.fi/tilaa-tilastoja

Tulevaisuuspankkiin kootun tiedon avulla voimme nähdä, mitkä teknologiat vaikuttavat useilla eri aloilla ja millä teknologioilla on suurin vaikutus eri elämänalueisiin. Voimme myös mitata teknologoiden kehitysnopeutta ja tunnistaa trendaavia teknologioita. Biotaloutta löytyy erityisesti kategorioista Materiaaliteknologia sekä Bioteknologia ja farmakologia.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomukset 13/2019

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman yksi painopistealue oli Biotalous ja puhtaat ratkaisut, jolle asetettiin neljä hallituskauden tavoitetta. Painopistealueella oli oma ministerityöryhmänsä. Hallitus kohdensi painopistealueelle yhteensä 323 miljoonaa euroa. Tarkastuksessa arvioidaan, miten hyvät edellytykset painopistealueen toiminnan valmistelu ja toimeenpano antoivat hallituskauden tavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi arvioidaan, miten hyvin painopistealueelle asetetut hallituskauden tavoitteet saavutettiin.

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta ja sen taustamuistio.

Voimme liioittelematta sanoa elävämme haastavia aikoja. Teknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Olemme nähneet maailman virtualisoituvan muutamassa vuosikymmenessä – ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen.

Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä on kartoitettu mahdollisuuksia lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia muutoksia ja uudistumista niin alkutuotannossa kuin koko ruokaketjussa. Ilmastonmuutoksen ja uuden teknologian ohella maatalouden toimintaympäristö on muutoinkin voimakkaassa murroksessa. Tällainen toimintaympäristö yhdistettynä maatalouden kannattavuuskriisiin edellyttävät vahvaa osaamislähtöistä keskitettyä tukea maatilayrittäjien käyttöön. Raportin yksi keskeisimmistä esityksistä on uuden osaamis- ja palvelukeskuksen perustaminen Luonnonvarakeskuksen yhteyteen.

Muovitiekartta on ensiaskel kohti uutta, kestävää muovitaloutta. Siihen on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tiekartan on laatinut ympäristöministeriön asettama laajapohjainen työryhmä. Sitä tuki asiantuntijasihteeristö, joka vastasi kirjoitustyöstä. Lisäksi valmisteluun on osallistunut suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle -julkaisussa tarkastellaan vesihuoltoon vaikuttavia muutostrendejä, tärkeimpiä ongelmia ja uhkia sekä uusia mahdollisuuksia.

Tunnelmavideo. Ei puhetta, tekstit englanniksi.

Bioeconomy generates new economic growth and builds resource-efficient society. There are a lot of under-exploited biomass resources in Finland. Together, the Finnish R&D players can offer competitive and sustainable bioeconomy solutions for global challenges.

(English subtitles)

The vision of the Finnish National Forest Strategy is ”Sustainable forest management is a source of growing welfare”. The reconciliation of different types of objectives will make increased welfare derived from forests possible. Finnish forests are open every day. For everyone.

Welcome to the land of Bioeconomy; the future of sustainable economic growth and wellbeing – also called Finland.

Maatalous- ja ympäristöministerinä 2016 toiminut Kimmo Tiilikainen puhuu videolla suomalaisesta biotaloudesta.

Suomen biotalousstrategian valmistumisen yhteydessä julkaistu video, joka kertoo biotalouden monipuolisuudesta.

This publication presents insights into the renewal of the Finnish forest sector and the emergence of the wood-based bioeconomy field.

We have invited specialists in the bioeconomy field to compile articles for the present publication. In addition, interviews with key actors are included, representing the core of the ongoing transformation process in the bioeconomy field.

Yhteiskuntasitoumuksen materiaalipankin sisältöjä voi vapaasti hyödyntää omassa viestinnässä sellaisenaan tai muokata niitä omia tarpeita vastaavaksi. Kestävän kehityksen edistäminen on paitsi tekoja, myös viestintää.